ilmaantunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ilmaantunut | ilmaantuneet |
genetiivi | ilmaantuneen | ilmaantuneiden ilmaantuneitten |
partitiivi | ilmaantunutta | ilmaantuneita |
akkusatiivi | ilmaantunut; ilmaantuneen | ilmaantuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ilmaantuneessa | ilmaantuneissa |
elatiivi | ilmaantuneesta | ilmaantuneista |
illatiivi | ilmaantuneeseen | ilmaantuneisiin ilmaantuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ilmaantuneella | ilmaantuneilla |
ablatiivi | ilmaantuneelta | ilmaantuneilta |
allatiivi | ilmaantuneelle | ilmaantuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ilmaantuneena | ilmaantuneina |
translatiivi | ilmaantuneeksi | ilmaantuneiksi |
abessiivi | ilmaantuneetta | ilmaantuneitta |
instruktiivi | – | ilmaantunein |
komitatiivi | – | ilmaantuneine |