ilmestynyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ilmestynyt | ilmestyneet |
genetiivi | ilmestyneen | ilmestyneiden ilmestyneitten |
partitiivi | ilmestynyttä | ilmestyneitä |
akkusatiivi | ilmestynyt; ilmestyneen | ilmestyneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ilmestyneessä | ilmestyneissä |
elatiivi | ilmestyneestä | ilmestyneistä |
illatiivi | ilmestyneeseen | ilmestyneisiin ilmestyneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ilmestyneellä | ilmestyneillä |
ablatiivi | ilmestyneeltä | ilmestyneiltä |
allatiivi | ilmestyneelle | ilmestyneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ilmestyneenä | ilmestyneinä |
translatiivi | ilmestyneeksi | ilmestyneiksi |
abessiivi | ilmestyneettä | ilmestyneittä |
instruktiivi | – | ilmestynein |
komitatiivi | – | ilmestyneine |