ilmoittava
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilmoittava | ilmoittavat |
| genetiivi | ilmoittavan | ilmoittavien (ilmoittavain) |
| partitiivi | ilmoittavaa | ilmoittavia |
| akkusatiivi | ilmoittava; ilmoittavan |
ilmoittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilmoittavassa | ilmoittavissa |
| elatiivi | ilmoittavasta | ilmoittavista |
| illatiivi | ilmoittavaan | ilmoittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilmoittavalla | ilmoittavilla |
| ablatiivi | ilmoittavalta | ilmoittavilta |
| allatiivi | ilmoittavalle | ilmoittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilmoittavana | ilmoittavina |
| translatiivi | ilmoittavaksi | ilmoittaviksi |
| abessiivi | ilmoittavatta | ilmoittavitta |
| instruktiivi | – | ilmoittavin |
| komitatiivi | – | ilmoittavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | ilmoittava- | |
| vahva vartalo | ilmoittava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |