imarteleminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | imarteleminen | imartelemiset |
genetiivi | imartelemisen | imartelemisten imartelemisien |
partitiivi | imartelemista | imartelemisia |
akkusatiivi | imarteleminen; imartelemisen |
imartelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | imartelemisessa | imartelemisissa |
elatiivi | imartelemisesta | imartelemisista |
illatiivi | imartelemiseen | imartelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | imartelemisella | imartelemisilla |
ablatiivi | imartelemiselta | imartelemisilta |
allatiivi | imartelemiselle | imartelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | imartelemisena (imartelemisna) |
imartelemisina |
translatiivi | imartelemiseksi | imartelemisiksi |
abessiivi | imartelemisetta | imartelemisitta |
instruktiivi | – | imartelemisin |
komitatiivi | – | imartelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | imartelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
imartelemis- |