improvisoinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | improvisoinut | improvisoineet |
genetiivi | improvisoineen | improvisoineiden improvisoineitten |
partitiivi | improvisoinutta | improvisoineita |
akkusatiivi | improvisoinut; improvisoineen |
improvisoineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | improvisoineessa | improvisoineissa |
elatiivi | improvisoineesta | improvisoineista |
illatiivi | improvisoineeseen | improvisoineisiin improvisoineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | improvisoineella | improvisoineilla |
ablatiivi | improvisoineelta | improvisoineilta |
allatiivi | improvisoineelle | improvisoineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | improvisoineena | improvisoineina |
translatiivi | improvisoineeksi | improvisoineiksi |
abessiivi | improvisoineetta | improvisoineitta |
instruktiivi | – | improvisoinein |
komitatiivi | – | improvisoineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | improvisoinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
improvisoinut- |