imuroiva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | imuroiva | imuroivat |
genetiivi | imuroivan | imuroivien (imuroivain) |
partitiivi | imuroivaa | imuroivia |
akkusatiivi | imuroiva; imuroivan |
imuroivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | imuroivassa | imuroivissa |
elatiivi | imuroivasta | imuroivista |
illatiivi | imuroivaan | imuroiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | imuroivalla | imuroivilla |
ablatiivi | imuroivalta | imuroivilta |
allatiivi | imuroivalle | imuroiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | imuroivana | imuroivina |
translatiivi | imuroivaksi | imuroiviksi |
abessiivi | imuroivatta | imuroivitta |
instruktiivi | – | imuroivin |
komitatiivi | – | imuroivine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | imuroiva- | |
vahva vartalo | imuroiva- | |
konsonantti- vartalo |
- |