indikaattori (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | indikaattori | indikaattorit |
genetiivi | indikaattorin | indikaattorien indikaattoreiden indikaattoreitten |
partitiivi | indikaattoria | indikaattoreita indikaattoreja |
akkusatiivi | indikaattori; indikaattorin |
indikaattorit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | indikaattorissa | indikaattoreissa |
elatiivi | indikaattorista | indikaattoreista |
illatiivi | indikaattoriin | indikaattoreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | indikaattorilla | indikaattoreilla |
ablatiivi | indikaattorilta | indikaattoreilta |
allatiivi | indikaattorille | indikaattoreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | indikaattorina | indikaattoreina |
translatiivi | indikaattoriksi | indikaattoreiksi |
abessiivi | indikaattoritta | indikaattoreitta |
instruktiivi | – | indikaattorein |
komitatiivi | – | indikaattoreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | indikaattori- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |