informoinut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | informoinut | informoineet |
genetiivi | informoineen | informoineiden informoineitten |
partitiivi | informoinutta | informoineita |
akkusatiivi | informoinut; informoineen |
informoineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | informoineessa | informoineissa |
elatiivi | informoineesta | informoineista |
illatiivi | informoineeseen | informoineisiin informoineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | informoineella | informoineilla |
ablatiivi | informoineelta | informoineilta |
allatiivi | informoineelle | informoineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | informoineena | informoineina |
translatiivi | informoineeksi | informoineiksi |
abessiivi | informoineetta | informoineitta |
instruktiivi | – | informoinein |
komitatiivi | – | informoineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | informoinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
informoinut- |