informoiva
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | informoiva | informoivat |
| genetiivi | informoivan | informoivien (informoivain) |
| partitiivi | informoivaa | informoivia |
| akkusatiivi | informoiva; informoivan |
informoivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | informoivassa | informoivissa |
| elatiivi | informoivasta | informoivista |
| illatiivi | informoivaan | informoiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | informoivalla | informoivilla |
| ablatiivi | informoivalta | informoivilta |
| allatiivi | informoivalle | informoiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | informoivana | informoivina |
| translatiivi | informoivaksi | informoiviksi |
| abessiivi | informoivatta | informoivitta |
| instruktiivi | – | informoivin |
| komitatiivi | – | informoivine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | informoiva- | |
| vahva vartalo | informoiva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |