intoilija (12)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | intoilija | intoilijat |
genetiivi | intoilijan | intoilijoiden intoilijoitten (intoilijain) |
partitiivi | intoilijaa | intoilijoita |
akkusatiivi | intoilija; intoilijan |
intoilijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | intoilijassa | intoilijoissa |
elatiivi | intoilijasta | intoilijoista |
illatiivi | intoilijaan | intoilijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | intoilijalla | intoilijoilla |
ablatiivi | intoilijalta | intoilijoilta |
allatiivi | intoilijalle | intoilijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | intoilijana | intoilijoina |
translatiivi | intoilijaksi | intoilijoiksi |
abessiivi | intoilijatta | intoilijoitta |
instruktiivi | – | intoilijoin |
komitatiivi | – | intoilijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | intoilija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|