irstaillut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | irstaillut | irstailleet |
| genetiivi | irstailleen | irstailleiden irstailleitten |
| partitiivi | irstaillutta | irstailleita |
| akkusatiivi | irstaillut; irstailleen |
irstailleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | irstailleessa | irstailleissa |
| elatiivi | irstailleesta | irstailleista |
| illatiivi | irstailleeseen | irstailleisiin irstailleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | irstailleella | irstailleilla |
| ablatiivi | irstailleelta | irstailleilta |
| allatiivi | irstailleelle | irstailleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | irstailleena | irstailleina |
| translatiivi | irstailleeksi | irstailleiksi |
| abessiivi | irstailleetta | irstailleitta |
| instruktiivi | – | irstaillein |
| komitatiivi | – | irstailleine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | irstaillee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
irstaillut- | |