irstailu (2)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | irstailu | irstailut |
genetiivi | irstailun | irstailujen irstailuiden irstailuitten |
partitiivi | irstailua | irstailuita irstailuja |
akkusatiivi | irstailu; irstailun |
irstailut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | irstailussa | irstailuissa |
elatiivi | irstailusta | irstailuista |
illatiivi | irstailuun | irstailuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | irstailulla | irstailuilla |
ablatiivi | irstailulta | irstailuilta |
allatiivi | irstailulle | irstailuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | irstailuna | irstailuina |
translatiivi | irstailuksi | irstailuiksi |
abessiivi | irstailutta | irstailuitta |
instruktiivi | – | irstailuin |
komitatiivi | – | irstailuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | irstailu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
|