irvisteleminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | irvisteleminen | irvistelemiset |
genetiivi | irvistelemisen | irvistelemisten irvistelemisien |
partitiivi | irvistelemistä | irvistelemisiä |
akkusatiivi | irvisteleminen; irvistelemisen |
irvistelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | irvistelemisessä | irvistelemisissä |
elatiivi | irvistelemisestä | irvistelemisistä |
illatiivi | irvistelemiseen | irvistelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | irvistelemisellä | irvistelemisillä |
ablatiivi | irvistelemiseltä | irvistelemisiltä |
allatiivi | irvistelemiselle | irvistelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | irvistelemisenä (irvistelemisnä) |
irvistelemisinä |
translatiivi | irvistelemiseksi | irvistelemisiksi |
abessiivi | irvistelemisettä | irvistelemisittä |
instruktiivi | – | irvistelemisin |
komitatiivi | – | irvistelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | irvistelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
irvistelemis- |