järkännyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | järkännyt | järkänneet |
genetiivi | järkänneen | järkänneiden järkänneitten |
partitiivi | järkännyttä | järkänneitä |
akkusatiivi | järkännyt; järkänneen |
järkänneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | järkänneessä | järkänneissä |
elatiivi | järkänneestä | järkänneistä |
illatiivi | järkänneeseen | järkänneisiin järkänneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | järkänneellä | järkänneillä |
ablatiivi | järkänneeltä | järkänneiltä |
allatiivi | järkänneelle | järkänneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | järkänneenä | järkänneinä |
translatiivi | järkänneeksi | järkänneiksi |
abessiivi | järkänneettä | järkänneittä |
instruktiivi | – | järkännein |
komitatiivi | – | järkänneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | järkännee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
järkännyt- |