Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | järki | järjet |
genetiivi | järjen | järkien (järkein) |
partitiivi | järkeä | järkiä |
akkusatiivi | järki; järjen |
järjet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | järjessä | järjissä |
elatiivi | järjestä | järjistä |
illatiivi | järkeen | järkiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | järjellä | järjillä |
ablatiivi | järjeltä | järjiltä |
allatiivi | järjelle | järjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | järkenä | järkinä |
translatiivi | järjeksi | järjiksi |
abessiivi | järjettä | järjittä |
instruktiivi | – | järjin |
komitatiivi | – | järkine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | järje- | |
vahva vartalo | järke- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiemmin sana on merkinnyt mm. ’riviä’ (vrt. viron järg). [1]
ihmisjärki, järjenjuoksu, järjenlahja, järjenvastainen, järkeenkäypä, järkeenkäyvä, järkiavioliitto, järkikulta, järkimies, järkiniekka, järkiperuste, järkiperäinen, järkipuhe, järkisyy, maalaisjärki, talonpoikaisjärki, täysijärkinen