järki

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan järki merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan järki sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten järki sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta järki on tässä. Sanan järki määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sananjärki määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.

Suomi

Substantiivi

järki (7-L)

  1. kyky ajatella rationaalisesti
    Käytä järkeäsi.
    Tuo oli ihan järjenvastainen idea!
  2. tolkku, idea
    Tässä ei ole mitään järkeä.

Ääntäminen

  • IPA: /ˈjærki/
  • tavutus: jär‧ki

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi järki järjet
genetiivi järjen järkien
(järkein)
partitiivi järkeä järkiä
akkusatiivi järki;
järjen
järjet
sisäpaikallissijat
inessiivi järjessä järjissä
elatiivi järjestä järjistä
illatiivi järkeen järkiin
ulkopaikallissijat
adessiivi järjellä järjillä
ablatiivi järjeltä järjiltä
allatiivi järjelle järjille
muut sijamuodot
essiivi järkenä järkinä
translatiivi järjeksi järjiksi
abessiivi järjettä järjittä
instruktiivi järjin
komitatiivi järkine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo järje-
vahva vartalo järke-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

Aiemmin sana on merkinnyt mm. ’riviä’ (vrt. viron järg). [1]

Käännökset

Liittyvät sanat

Synonyymit
Johdokset
Yhdyssanat

ihmisjärki, järjenjuoksu, järjenlahja, järjenvastainen, järkeenkäypä, järkeenkäyvä, järkiavioliitto, järkikulta, järkimies, järkiniekka, järkiperuste, järkiperäinen, järkipuhe, järkisyy, maalaisjärki, talonpoikaisjärki, täysijärkinen

Aiheesta muualla

  • järki Kielitoimiston sanakirjassa
  • järki Tieteen termipankissa
  • Artikkelit 717, 3625 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

  1. Hakulinen, Lauri: Luennot suomen kielen partikkeleista. Toimittaneet Yrjo Lauranto ja Tapani Lehtinen. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 1999. ISBN 951-45-88908.