järkyttänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | järkyttänyt | järkyttäneet |
| genetiivi | järkyttäneen | järkyttäneiden järkyttäneitten |
| partitiivi | järkyttänyttä | järkyttäneitä |
| akkusatiivi | järkyttänyt; järkyttäneen |
järkyttäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | järkyttäneessä | järkyttäneissä |
| elatiivi | järkyttäneestä | järkyttäneistä |
| illatiivi | järkyttäneeseen | järkyttäneisiin järkyttäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | järkyttäneellä | järkyttäneillä |
| ablatiivi | järkyttäneeltä | järkyttäneiltä |
| allatiivi | järkyttäneelle | järkyttäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | järkyttäneenä | järkyttäneinä |
| translatiivi | järkyttäneeksi | järkyttäneiksi |
| abessiivi | järkyttäneettä | järkyttäneittä |
| instruktiivi | – | järkyttänein |
| komitatiivi | – | järkyttäneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | järkyttänee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
järkyttänyt- | |