jäsentelevä
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jäsentelevä | jäsentelevät |
| genetiivi | jäsentelevän | jäsentelevien (jäsenteleväin) |
| partitiivi | jäsentelevää | jäsenteleviä |
| akkusatiivi | jäsentelevä; jäsentelevän |
jäsentelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jäsentelevässä | jäsentelevissä |
| elatiivi | jäsentelevästä | jäsentelevistä |
| illatiivi | jäsentelevään | jäsenteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jäsentelevällä | jäsentelevillä |
| ablatiivi | jäsentelevältä | jäsenteleviltä |
| allatiivi | jäsentelevälle | jäsenteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jäsentelevänä | jäsentelevinä |
| translatiivi | jäsenteleväksi | jäsenteleviksi |
| abessiivi | jäsentelevättä | jäsentelevittä |
| instruktiivi | – | jäsentelevin |
| komitatiivi | – | jäsentelevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | jäsentelevä- | |
| vahva vartalo | jäsentelevä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |