jaaritteleva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jaaritteleva | jaarittelevat |
genetiivi | jaarittelevan | jaarittelevien (jaarittelevain) |
partitiivi | jaarittelevaa | jaarittelevia |
akkusatiivi | jaaritteleva; jaarittelevan |
jaarittelevat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jaarittelevassa | jaarittelevissa |
elatiivi | jaarittelevasta | jaarittelevista |
illatiivi | jaarittelevaan | jaaritteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jaarittelevalla | jaarittelevilla |
ablatiivi | jaarittelevalta | jaarittelevilta |
allatiivi | jaarittelevalle | jaaritteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jaarittelevana | jaarittelevina |
translatiivi | jaarittelevaksi | jaaritteleviksi |
abessiivi | jaarittelevatta | jaarittelevitta |
instruktiivi | – | jaarittelevin |
komitatiivi | – | jaarittelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | jaaritteleva- | |
vahva vartalo | jaaritteleva- | |
konsonantti- vartalo |
- |