kääminyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kääminyt | käämineet |
| genetiivi | käämineen | käämineiden käämineitten |
| partitiivi | kääminyttä | käämineitä |
| akkusatiivi | kääminyt; käämineen |
käämineet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käämineessä | käämineissä |
| elatiivi | käämineestä | käämineistä |
| illatiivi | käämineeseen | käämineisiin käämineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käämineellä | käämineillä |
| ablatiivi | käämineeltä | käämineiltä |
| allatiivi | käämineelle | käämineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käämineenä | käämineinä |
| translatiivi | käämineeksi | käämineiksi |
| abessiivi | käämineettä | käämineittä |
| instruktiivi | – | kääminein |
| komitatiivi | – | käämineine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kääminee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kääminyt- | |