kääntämä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kääntämä | kääntämät |
genetiivi | kääntämän | kääntämien (kääntämäin) |
partitiivi | kääntämää | kääntämiä |
akkusatiivi | kääntämä; kääntämän |
kääntämät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kääntämässä | kääntämissä |
elatiivi | kääntämästä | kääntämistä |
illatiivi | kääntämään | kääntämiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kääntämällä | kääntämillä |
ablatiivi | kääntämältä | kääntämiltä |
allatiivi | kääntämälle | kääntämille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kääntämänä | kääntäminä |
translatiivi | kääntämäksi | kääntämiksi |
abessiivi | kääntämättä | kääntämittä |
instruktiivi | – | kääntämin |
komitatiivi | – | kääntämine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kääntämä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |