kääntyileminen (38)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kääntyileminen | kääntyilemiset |
| genetiivi | kääntyilemisen | kääntyilemisten kääntyilemisien |
| partitiivi | kääntyilemistä | kääntyilemisiä |
| akkusatiivi | kääntyileminen; kääntyilemisen |
kääntyilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kääntyilemisessä | kääntyilemisissä |
| elatiivi | kääntyilemisestä | kääntyilemisistä |
| illatiivi | kääntyilemiseen | kääntyilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kääntyilemisellä | kääntyilemisillä |
| ablatiivi | kääntyilemiseltä | kääntyilemisiltä |
| allatiivi | kääntyilemiselle | kääntyilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kääntyilemisenä (kääntyilemisnä) |
kääntyilemisinä |
| translatiivi | kääntyilemiseksi | kääntyilemisiksi |
| abessiivi | kääntyilemisettä | kääntyilemisittä |
| instruktiivi | – | kääntyilemisin |
| komitatiivi | – | kääntyilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kääntyilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kääntyilemis- | |