käärinyt
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | käärinyt | käärineet |
genetiivi | käärineen | käärineiden käärineitten |
partitiivi | käärinyttä | käärineitä |
akkusatiivi | käärinyt; käärineen |
käärineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | käärineessä | käärineissä |
elatiivi | käärineestä | käärineistä |
illatiivi | käärineeseen | käärineisiin käärineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | käärineellä | käärineillä |
ablatiivi | käärineeltä | käärineiltä |
allatiivi | käärineelle | käärineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | käärineenä | käärineinä |
translatiivi | käärineeksi | käärineiksi |
abessiivi | käärineettä | käärineittä |
instruktiivi | – | käärinein |
komitatiivi | – | käärineine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | käärinee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
käärinyt- |