kärähtänyt
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kärähtänyt | kärähtäneet |
| genetiivi | kärähtäneen | kärähtäneiden kärähtäneitten |
| partitiivi | kärähtänyttä | kärähtäneitä |
| akkusatiivi | kärähtänyt; kärähtäneen | kärähtäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kärähtäneessä | kärähtäneissä |
| elatiivi | kärähtäneestä | kärähtäneistä |
| illatiivi | kärähtäneeseen | kärähtäneisiin kärähtäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kärähtäneellä | kärähtäneillä |
| ablatiivi | kärähtäneeltä | kärähtäneiltä |
| allatiivi | kärähtäneelle | kärähtäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kärähtäneenä | kärähtäneinä |
| translatiivi | kärähtäneeksi | kärähtäneiksi |
| abessiivi | kärähtäneettä | kärähtäneittä |
| instruktiivi | – | kärähtänein |
| komitatiivi | – | kärähtäneine |