kärähtävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kärähtävä | kärähtävät |
genetiivi | kärähtävän | kärähtävien (kärähtäväin) |
partitiivi | kärähtävää | kärähtäviä |
akkusatiivi | kärähtävä; kärähtävän |
kärähtävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kärähtävässä | kärähtävissä |
elatiivi | kärähtävästä | kärähtävistä |
illatiivi | kärähtävään | kärähtäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kärähtävällä | kärähtävillä |
ablatiivi | kärähtävältä | kärähtäviltä |
allatiivi | kärähtävälle | kärähtäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kärähtävänä | kärähtävinä |
translatiivi | kärähtäväksi | kärähtäviksi |
abessiivi | kärähtävättä | kärähtävittä |
instruktiivi | – | kärähtävin |
komitatiivi | – | kärähtävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kärähtävä- | |
vahva vartalo | kärähtävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |