kaakeli (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaakeli | kaakelit |
genetiivi | kaakelin | kaakelien kaakeleiden kaakeleitten |
partitiivi | kaakelia | kaakeleita kaakeleja |
akkusatiivi | kaakeli; kaakelin |
kaakelit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaakelissa | kaakeleissa |
elatiivi | kaakelista | kaakeleista |
illatiivi | kaakeliin | kaakeleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaakelilla | kaakeleilla |
ablatiivi | kaakelilta | kaakeleilta |
allatiivi | kaakelille | kaakeleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaakelina | kaakeleina |
translatiivi | kaakeliksi | kaakeleiksi |
abessiivi | kaakelitta | kaakeleitta |
instruktiivi | – | kaakelein |
komitatiivi | – | kaakeleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaakeli- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
kaakelilaatta, kaakelisavi, kaakeliseinä, kaakeliuuni, seinäkaakeli