kaanon (6)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaanon | kaanonit |
genetiivi | kaanonin | kaanonien kaanoneiden kaanoneitten |
partitiivi | kaanonia | kaanoneita kaanoneja |
akkusatiivi | kaanon; kaanonin |
kaanonit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaanonissa | kaanoneissa |
elatiivi | kaanonista | kaanoneista |
illatiivi | kaanoniin | kaanoneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaanonilla | kaanoneilla |
ablatiivi | kaanonilta | kaanoneilta |
allatiivi | kaanonille | kaanoneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaanonina | kaanoneina |
translatiivi | kaanoniksi | kaanoneiksi |
abessiivi | kaanonitta | kaanoneitta |
instruktiivi | – | kaanonein |
komitatiivi | – | kaanoneine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaanoni- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |