Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaaos | kaaokset |
genetiivi | kaaoksen | kaaosten kaaoksien |
partitiivi | kaaosta | kaaoksia |
akkusatiivi | kaaos; kaaoksen |
kaaokset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaaoksessa | kaaoksissa |
elatiivi | kaaoksesta | kaaoksista |
illatiivi | kaaokseen | kaaoksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaaoksella | kaaoksilla |
ablatiivi | kaaokselta | kaaoksilta |
allatiivi | kaaokselle | kaaoksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaaoksena | kaaoksina |
translatiivi | kaaokseksi | kaaoksiksi |
abessiivi | kaaoksetta | kaaoksitta |
instruktiivi | – | kaaoksin |
komitatiivi | – | kaaoksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaaokse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaaos- |
muinaiskreikan sanasta χάος (kháos)[2]
kaaosteoria, kaaostila, kaaostutkimus, liikennekaaos