kaarti (5)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaarti | kaartit |
genetiivi | kaartin | kaartien (kaartein) |
partitiivi | kaartia | kaarteja |
akkusatiivi | kaarti; kaartin |
kaartit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaartissa | kaarteissa |
elatiivi | kaartista | kaarteista |
illatiivi | kaartiin | kaarteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaartilla | kaarteilla |
ablatiivi | kaartilta | kaarteilta |
allatiivi | kaartille | kaarteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaartina | kaarteina |
translatiivi | kaartiksi | kaarteiksi |
abessiivi | kaartitta | kaarteitta |
instruktiivi | – | kaartein |
komitatiivi | – | kaarteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaarti- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
käpykaartilainen, käpykaartilaisuus, metsäkaartilainen, metsäkaartilaisuus, punakaartilainen, valkokaartilainen
henkikaarti, henkivartiokaarti, käpykaarti, kärkikaarti, metsäkaarti, punakaarti, sveitsiläiskaarti, valkokaarti