Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaide | kaiteet |
genetiivi | kaiteen | kaiteiden kaiteitten |
partitiivi | kaidetta | kaiteita |
akkusatiivi | kaide; kaiteen |
kaiteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaiteessa | kaiteissa |
elatiivi | kaiteesta | kaiteista |
illatiivi | kaiteeseen | kaiteisiin kaiteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaiteella | kaiteilla |
ablatiivi | kaiteelta | kaiteilta |
allatiivi | kaiteelle | kaiteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaiteena | kaiteina |
translatiivi | kaiteeksi | kaiteiksi |
abessiivi | kaiteetta | kaiteitta |
instruktiivi | – | kaitein |
komitatiivi | – | kaiteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaitee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaidet- |
vanha germaaninen laina[2]
|
|
alttarikaide, kaidekoukku, kaidepuu, melukaide, porraskaide, sillankaide, suojakaide, suorakaide