kaikonnut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaikonnut | kaikonneet |
| genetiivi | kaikonneen | kaikonneiden kaikonneitten |
| partitiivi | kaikonnutta | kaikonneita |
| akkusatiivi | kaikonnut; kaikonneen |
kaikonneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaikonneessa | kaikonneissa |
| elatiivi | kaikonneesta | kaikonneista |
| illatiivi | kaikonneeseen | kaikonneisiin kaikonneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaikonneella | kaikonneilla |
| ablatiivi | kaikonneelta | kaikonneilta |
| allatiivi | kaikonneelle | kaikonneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaikonneena | kaikonneina |
| translatiivi | kaikonneeksi | kaikonneiksi |
| abessiivi | kaikonneetta | kaikonneitta |
| instruktiivi | – | kaikonnein |
| komitatiivi | – | kaikonneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaikonnee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaikonnut- | |