kaikuva
kaikuva
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaikuva | kaikuvat |
| genetiivi | kaikuvan | kaikuvien (kaikuvain) |
| partitiivi | kaikuvaa | kaikuvia |
| akkusatiivi | kaikuva; kaikuvan | kaikuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaikuvassa | kaikuvissa |
| elatiivi | kaikuvasta | kaikuvista |
| illatiivi | kaikuvaan | kaikuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaikuvalla | kaikuvilla |
| ablatiivi | kaikuvalta | kaikuvilta |
| allatiivi | kaikuvalle | kaikuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaikuvana | kaikuvina |
| translatiivi | kaikuvaksi | kaikuviksi |
| abessiivi | kaikuvatta | kaikuvitta |
| instruktiivi | – | kaikuvin |
| komitatiivi | – | kaikuvine |