kaisla
Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kaisla merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kaisla sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kaisla sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kaisla on tässä. Sanan kaisla määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankaisla määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Kaisla (Schoenoplectus lacustris)
 |
Suomi
Substantiivi
kaisla (9)
- (taksonomia) mikä tahansa kaislojen sukuun (Scirpus) kuuluva sarakasvien laji tai sellaisen yksilö
- järvikaislojen sukuun kuuluva laji Schoenoplectus lacustris tai sen yksilö
- (puhekieltä, yleisesti) mikä tahansa vesistössä kasvava heinäkasvien laji tai sellaisen yksilö
- (puhekieltä, erityisesti) edellisiin kuuluva järviruoko
Ääntäminen
- IPA: /ˈkɑi̯slɑ/
- tavutus: kais‧la
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaisla | kaislat |
| genetiivi | kaislan | kaislojen (kaislain) |
| partitiivi | kaislaa | kaisloja |
| akkusatiivi | kaisla; kaislan |
kaislat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaislassa | kaisloissa |
| elatiivi | kaislasta | kaisloista |
| illatiivi | kaislaan | kaisloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaislalla | kaisloilla |
| ablatiivi | kaislalta | kaisloilta |
| allatiivi | kaislalle | kaisloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaislana | kaisloina |
| translatiivi | kaislaksi | kaisloiksi |
| abessiivi | kaislatta | kaisloitta |
| instruktiivi | – | kaisloin |
| komitatiivi | – | kaisloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaisla- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
- vanha germaaninen laina, jonka rekonstruoitu alkumuoto on *gaisilan (> muun muassa ruotsin gissel); sanalla on useissa lähisukukielissä vastineita kuten inkeroisen klaisa, karjalan kaisla, vatjan glaisa ja viron kaisel; sanojen epäsäännölliset äänteenmuutokset ja runsaat murteelliset variantit selittyvät germaanisen sanan suomensukuisten kielten puhujan kannalta oudolla äänneasulla[1]
Käännökset
1. mikä tahansa Scirpus-suvun sarakasvi
|
Ks. röyhykaisla |
2. Schoenoplectus lacustris
|
Ks. järvikaisla |
4. järviruoko
|
Ks. järviruoko |
Liittyvät sanat
Johdokset
- substantiivit: kaislikko
Yhdyssanat
- juurtokaisla, järvikaisla, kaislakori, kaislamatto, kaislasara, kaislavene, korpikaisla, litteäkaisla, merikaisla, pallokaisla, papyruskaisla, ruskokaisla, röyhykaisla, sinikaisla, sädekaisla
Aiheesta muualla
Viitteet
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 251–252. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.