kaiutteleminen (38)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaiutteleminen | kaiuttelemiset |
genetiivi | kaiuttelemisen | kaiuttelemisten kaiuttelemisien |
partitiivi | kaiuttelemista | kaiuttelemisia |
akkusatiivi | kaiutteleminen; kaiuttelemisen |
kaiuttelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaiuttelemisessa | kaiuttelemisissa |
elatiivi | kaiuttelemisesta | kaiuttelemisista |
illatiivi | kaiuttelemiseen | kaiuttelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaiuttelemisella | kaiuttelemisilla |
ablatiivi | kaiuttelemiselta | kaiuttelemisilta |
allatiivi | kaiuttelemiselle | kaiuttelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaiuttelemisena (kaiuttelemisna) |
kaiuttelemisina |
translatiivi | kaiuttelemiseksi | kaiuttelemisiksi |
abessiivi | kaiuttelemisetta | kaiuttelemisitta |
instruktiivi | – | kaiuttelemisin |
komitatiivi | – | kaiuttelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaiuttelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaiuttelemis- |