kaivertaja (10)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaivertaja | kaivertajat |
genetiivi | kaivertajan | kaivertajien (kaivertajain) |
partitiivi | kaivertajaa | kaivertajia |
akkusatiivi | kaivertaja; kaivertajan |
kaivertajat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaivertajassa | kaivertajissa |
elatiivi | kaivertajasta | kaivertajista |
illatiivi | kaivertajaan | kaivertajiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaivertajalla | kaivertajilla |
ablatiivi | kaivertajalta | kaivertajilta |
allatiivi | kaivertajalle | kaivertajille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaivertajana | kaivertajina |
translatiivi | kaivertajaksi | kaivertajiksi |
abessiivi | kaivertajatta | kaivertajitta |
instruktiivi | – | kaivertajin |
komitatiivi | – | kaivertajine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaivertaja- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
|