kakannut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kakannut | kakanneet |
| genetiivi | kakanneen | kakanneiden kakanneitten |
| partitiivi | kakannutta | kakanneita |
| akkusatiivi | kakannut; kakanneen |
kakanneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kakanneessa | kakanneissa |
| elatiivi | kakanneesta | kakanneista |
| illatiivi | kakanneeseen | kakanneisiin kakanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kakanneella | kakanneilla |
| ablatiivi | kakanneelta | kakanneilta |
| allatiivi | kakanneelle | kakanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kakanneena | kakanneina |
| translatiivi | kakanneeksi | kakanneiksi |
| abessiivi | kakanneetta | kakanneitta |
| instruktiivi | – | kakannein |
| komitatiivi | – | kakanneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kakannee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kakannut- | |