kaklattava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaklattava | kaklattavat |
genetiivi | kaklattavan | kaklattavien (kaklattavain) |
partitiivi | kaklattavaa | kaklattavia |
akkusatiivi | kaklattava; kaklattavan |
kaklattavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaklattavassa | kaklattavissa |
elatiivi | kaklattavasta | kaklattavista |
illatiivi | kaklattavaan | kaklattaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaklattavalla | kaklattavilla |
ablatiivi | kaklattavalta | kaklattavilta |
allatiivi | kaklattavalle | kaklattaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaklattavana | kaklattavina |
translatiivi | kaklattavaksi | kaklattaviksi |
abessiivi | kaklattavatta | kaklattavitta |
instruktiivi | – | kaklattavin |
komitatiivi | – | kaklattavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |