kalkattava
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kalkattava | kalkattavat |
genetiivi | kalkattavan | kalkattavien (kalkattavain) |
partitiivi | kalkattavaa | kalkattavia |
akkusatiivi | kalkattava; kalkattavan |
kalkattavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kalkattavassa | kalkattavissa |
elatiivi | kalkattavasta | kalkattavista |
illatiivi | kalkattavaan | kalkattaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kalkattavalla | kalkattavilla |
ablatiivi | kalkattavalta | kalkattavilta |
allatiivi | kalkattavalle | kalkattaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kalkattavana | kalkattavina |
translatiivi | kalkattavaksi | kalkattaviksi |
abessiivi | kalkattavatta | kalkattavitta |
instruktiivi | – | kalkattavin |
komitatiivi | – | kalkattavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |