kalkkeutunut
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kalkkeutunut | kalkkeutuneet |
| genetiivi | kalkkeutuneen | kalkkeutuneiden kalkkeutuneitten |
| partitiivi | kalkkeutunutta | kalkkeutuneita |
| akkusatiivi | kalkkeutunut; kalkkeutuneen | kalkkeutuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kalkkeutuneessa | kalkkeutuneissa |
| elatiivi | kalkkeutuneesta | kalkkeutuneista |
| illatiivi | kalkkeutuneeseen | kalkkeutuneisiin kalkkeutuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kalkkeutuneella | kalkkeutuneilla |
| ablatiivi | kalkkeutuneelta | kalkkeutuneilta |
| allatiivi | kalkkeutuneelle | kalkkeutuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kalkkeutuneena | kalkkeutuneina |
| translatiivi | kalkkeutuneeksi | kalkkeutuneiksi |
| abessiivi | kalkkeutuneetta | kalkkeutuneitta |
| instruktiivi | – | kalkkeutunein |
| komitatiivi | – | kalkkeutuneine |