Katso myös: Kallio |
kallio (3)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kallio | kalliot |
genetiivi | kallion | kallioiden kallioitten |
partitiivi | kalliota | kallioita |
akkusatiivi | kallio; kallion |
kalliot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kalliossa | kallioissa |
elatiivi | kalliosta | kallioista |
illatiivi | kallioon | kallioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kalliolla | kallioilla |
ablatiivi | kalliolta | kallioilta |
allatiivi | kalliolle | kallioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kalliona | kallioina |
translatiivi | kallioksi | kallioiksi |
abessiivi | kalliotta | kallioitta |
instruktiivi | – | kallioin |
komitatiivi | – | kallioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kallio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
vanha germaaninen laina[1]
avokallio, emäkallio, kallioimarre, kalliojyrkänne, kalliokasvi, kalliokasvillisuus, kalliokielo, kalliokiipeily, kalliokyyhky, kallioleikkaus, kalliolohkare, kalliolouhos, kallioluola, kallioluoto, kalliomaalaus, kalliomaasto, kallionhalkeama, kallionjärkäle, kallionkieleke, kallionkolo, kallionlaki, kallionlohkare, kallionrinne, kallionseinä, kallionseinämä, kalliopaasi, kalliopaljastuma, kallioperusta, kallioperä, kalliopiirros, kalliopinta, kalliopohja, kalliopyy, kallioranta, kalliosaari, kallioseinä, kallioseinämä, kalliosuoja, kiintokallio, peruskallio, pintakallio, rantakallio, silokallio