kallistama
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kallistama | kallistamat |
genetiivi | kallistaman | kallistamien (kallistamain) |
partitiivi | kallistamaa | kallistamia |
akkusatiivi | kallistama; kallistaman |
kallistamat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kallistamassa | kallistamissa |
elatiivi | kallistamasta | kallistamista |
illatiivi | kallistamaan | kallistamiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kallistamalla | kallistamilla |
ablatiivi | kallistamalta | kallistamilta |
allatiivi | kallistamalle | kallistamille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kallistamana | kallistamina |
translatiivi | kallistamaksi | kallistamiksi |
abessiivi | kallistamatta | kallistamitta |
instruktiivi | – | kallistamin |
komitatiivi | – | kallistamine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kallistama- | |
vahva vartalo | kallistama- | |
konsonantti- vartalo |
- |
kallistama (inf kallistada, yks 3 kallistab)