kama (9)
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kama | kamat |
| genetiivi | kaman | kamojen (kamain) |
| partitiivi | kamaa | kamoja |
| akkusatiivi | kama; kaman |
kamat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kamassa | kamoissa |
| elatiivi | kamasta | kamoista |
| illatiivi | kamaan | kamoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kamalla | kamoilla |
| ablatiivi | kamalta | kamoilta |
| allatiivi | kamalle | kamoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kamana | kamoina |
| translatiivi | kamaksi | kamoiksi |
| abessiivi | kamatta | kamoitta |
| instruktiivi | – | kamoin |
| komitatiivi | – | kamoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kama- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
arvokama, lällärikama, pintakama
kama
kama (gen kama, part kama)