Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kanki | kanget |
genetiivi | kangen | kankien (kankein) |
partitiivi | kankea | kankia |
akkusatiivi | kanki; kangen |
kanget |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kangessa | kangissa |
elatiivi | kangesta | kangista |
illatiivi | kankeen | kankiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kangella | kangilla |
ablatiivi | kangelta | kangilta |
allatiivi | kangelle | kangille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kankena | kankina |
translatiivi | kangeksi | kangiksi |
abessiivi | kangetta | kangitta |
instruktiivi | – | kangin |
komitatiivi | – | kankine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kange- | |
vahva vartalo | kanke- | |
konsonantti- vartalo |
- |
|
kanki-istutus, kankipalmikko, kankirauta, kankirikki, kankisaippua, kankiteräs, kankivasara, kiertokanki, puukanki, rautakanki, saippuakanki, vääntökanki