Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaoliini | kaoliinit |
genetiivi | kaoliinin | kaoliinien (kaoliinein) |
partitiivi | kaoliinia | kaoliineja |
akkusatiivi | kaoliini; kaoliinin |
kaoliinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaoliinissa | kaoliineissa |
elatiivi | kaoliinista | kaoliineista |
illatiivi | kaoliiniin | kaoliineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaoliinilla | kaoliineilla |
ablatiivi | kaoliinilta | kaoliineilta |
allatiivi | kaoliinille | kaoliineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaoliinina | kaoliineina |
translatiivi | kaoliiniksi | kaoliineiksi |
abessiivi | kaoliinitta | kaoliineitta |
instruktiivi | – | kaoliinein |
komitatiivi | – | kaoliineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaoliini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
<< kiinan sanasta 高嶺 (Gāolíng) ’Korkea metsä’. Paikka, josta ensimmäinen esiintymä löytyi.[2]