kariutunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kariutunut | kariutuneet |
genetiivi | kariutuneen | kariutuneiden kariutuneitten |
partitiivi | kariutunutta | kariutuneita |
akkusatiivi | kariutunut; kariutuneen |
kariutuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kariutuneessa | kariutuneissa |
elatiivi | kariutuneesta | kariutuneista |
illatiivi | kariutuneeseen | kariutuneisiin kariutuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kariutuneella | kariutuneilla |
ablatiivi | kariutuneelta | kariutuneilta |
allatiivi | kariutuneelle | kariutuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kariutuneena | kariutuneina |
translatiivi | kariutuneeksi | kariutuneiksi |
abessiivi | kariutuneetta | kariutuneitta |
instruktiivi | – | kariutunein |
komitatiivi | – | kariutuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kariutunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kariutunut- |