kariutuva
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kariutuva | kariutuvat |
genetiivi | kariutuvan | kariutuvien (kariutuvain) |
partitiivi | kariutuvaa | kariutuvia |
akkusatiivi | kariutuva; kariutuvan |
kariutuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kariutuvassa | kariutuvissa |
elatiivi | kariutuvasta | kariutuvista |
illatiivi | kariutuvaan | kariutuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kariutuvalla | kariutuvilla |
ablatiivi | kariutuvalta | kariutuvilta |
allatiivi | kariutuvalle | kariutuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kariutuvana | kariutuvina |
translatiivi | kariutuvaksi | kariutuviksi |
abessiivi | kariutuvatta | kariutuvitta |
instruktiivi | – | kariutuvin |
komitatiivi | – | kariutuvine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kariutuva- | |
vahva vartalo | kariutuva- | |
konsonantti- vartalo |
- |