karjunut
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karjunut | karjuneet |
genetiivi | karjuneen | karjuneiden karjuneitten |
partitiivi | karjunutta | karjuneita |
akkusatiivi | karjunut; karjuneen | karjuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karjuneessa | karjuneissa |
elatiivi | karjuneesta | karjuneista |
illatiivi | karjuneeseen | karjuneisiin karjuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karjuneella | karjuneilla |
ablatiivi | karjuneelta | karjuneilta |
allatiivi | karjuneelle | karjuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karjuneena | karjuneina |
translatiivi | karjuneeksi | karjuneiksi |
abessiivi | karjuneetta | karjuneitta |
instruktiivi | – | karjunein |
komitatiivi | – | karjuneine |