karrikoitu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karrikoitu | karrikoidut |
genetiivi | karrikoidun | karrikoitujen |
partitiivi | karrikoitua | karrikoituja |
akkusatiivi | karrikoitu; karrikoidun |
karrikoidut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karrikoidussa | karrikoiduissa |
elatiivi | karrikoidusta | karrikoiduista |
illatiivi | karrikoituun | karrikoituihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karrikoidulla | karrikoiduilla |
ablatiivi | karrikoidulta | karrikoiduilta |
allatiivi | karrikoidulle | karrikoiduille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karrikoituna | karrikoituina |
translatiivi | karrikoiduksi | karrikoiduiksi |
abessiivi | karrikoidutta | karrikoiduitta |
instruktiivi | – | karrikoiduin |
komitatiivi | – | karrikoituine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |