Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karsinooma | karsinoomat |
genetiivi | karsinooman | karsinoomien (karsinoomain) |
partitiivi | karsinoomaa | karsinoomia |
akkusatiivi | karsinooma; karsinooman |
karsinoomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karsinoomassa | karsinoomissa |
elatiivi | karsinoomasta | karsinoomista |
illatiivi | karsinoomaan | karsinoomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karsinoomalla | karsinoomilla |
ablatiivi | karsinoomalta | karsinoomilta |
allatiivi | karsinoomalle | karsinoomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karsinoomana | karsinoomina |
translatiivi | karsinoomaksi | karsinoomiksi |
abessiivi | karsinoomatta | karsinoomitta |
instruktiivi | – | karsinoomin |
komitatiivi | – | karsinoomine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | karsinooma- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
latinan kielen carcĭnōma << muinaiskreikan καρκίνωμα, sanasta καρκίνος