kartoitettu
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kartoitettu | kartoitetut |
genetiivi | kartoitetun | kartoitettujen |
partitiivi | kartoitettua | kartoitettuja |
akkusatiivi | kartoitettu; kartoitetun |
kartoitetut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kartoitetussa | kartoitetuissa |
elatiivi | kartoitetusta | kartoitetuista |
illatiivi | kartoitettuun | kartoitettuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kartoitetulla | kartoitetuilla |
ablatiivi | kartoitetulta | kartoitetuilta |
allatiivi | kartoitetulle | kartoitetuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kartoitettuna | kartoitettuina |
translatiivi | kartoitetuksi | kartoitetuiksi |
abessiivi | kartoitetutta | kartoitetuitta |
instruktiivi | – | kartoitetuin |
komitatiivi | – | kartoitettuine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |