kartsa

Hei, olet tullut tänne etsimään sanan kartsa merkitystä. DICTIOUS-sanakirjasta löydät paitsi kaikki sanan kartsa sanakirjamerkitykset, myös sen etymologian, ominaisuudet ja sen, miten kartsa sanotaan yksikössä ja monikossa. Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää sanasta kartsa on tässä. Sanan kartsa määritelmä auttaa sinua olemaan täsmällisempi ja oikeampi puhuessasi tai kirjoittaessasi tekstejäsi. Kun tunnet sanankartsa määritelmän sekä muiden sanojen määritelmät, rikastutat sanavarastoasi ja saat lisää ja parempia kielellisiä resursseja.
Katso myös: Kartsa

Suomi

Substantiivi

kartsa (9)

  1. (puhekieltä) kartonki (10 savukeaskin pakkaus)
  2. (slangia) katu

Taivutus

Taivutus (yleiskielessä)
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kartsa kartsat
genetiivi kartsan kartsojen
(kartsain)
partitiivi kartsaa kartsoja
akkusatiivi kartsa;
kartsan
kartsat
sisäpaikallissijat
inessiivi kartsassa kartsoissa
elatiivi kartsasta kartsoista
illatiivi kartsaan kartsoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kartsalla kartsoilla
ablatiivi kartsalta kartsoilta
allatiivi kartsalle kartsoille
muut sijamuodot
essiivi kartsana kartsoina
translatiivi kartsaksi kartsoiksi
abessiivi kartsatta kartsoitta
instruktiivi kartsoin
komitatiivi kartsoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kartsa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

 katu: -tsa-johdos sanasta katu. 1900-luvun alussa r esiintyi Helsingin puhekielessä ja slangissa t:n heikkoasteisena varianttina. Sanasta katu on siten saatu taivutusmuoto karulla, josta kartsalla.[1]

Viitteet

  1. Heikki Paunonen: "Stadin slangi historiallisena kielellisenä ja sosiaalisena ilmiönä", Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja, s. 27. Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-23239-4.